Gilenya Kick off

Aamu alkoi EKG-filmillä sairaalan labrassa. Siitä matka jatkui neuron polille. Hoitaja mittasi pulssin ja verenpaineen (hirmuiset lukemat -olisiko ollut hieman jännitystä ilmassa, vai mitä?!) Lääkäri tsekkasi vielä EKG-tuloksen. Etukäteen oli otettu verenkuvat, vesirokkovasta-aineet ja jopa negatiivinen raskaustesti! Kaikki oli kunnossa ja päästiin itse asiaan.

Mitään juhlavaa tai mystistä ekan kapselin nappaamiseen ei liittynyt. Arkisesti vain kertakäyttöinen muovimukillinen vettä ja lääke suuhun, nielaisu ja ei kummempaa. En nyt varsinaisesti odottanutkaan, että olisin alkanut loistaa pimeässä tai olisin kuullut enkelikuoron laulavan.

Alkoi kuusi tuntia kestävä tarkkailu. Tunnin välein mitattiin verenpaine ja sydämen syke. Odotettavissa oli, että syke laskee jossain vaiheessa todella alas eli johonkin neljäänkymppiin. Parin tunnin kuluttua olo oli melko "höpö" ja väsytti julmetusti. Mitään sykkeen romahtamista ei kuitenkaan ilmennyt ja väsymystä helpotti, kun otin pienet tirsat ja kävin kahvilla.

Sain kunnian olla oman sairaalani toinen Gilenyan aloittaja. Tämän kylän kokeneimmat gilenyakonkarit asialla siis! Hurjaa! Lopuksi otettiin vielä uusi sydänfilmi ja pääsin kotiin. Ennakkoluulottomasti olin lähtenyt aamulla autolla liikenteeseen. Onneksi pahin "höpinätila" oli ohitse ja uskaltauduin rattiin.

Huomenna aamulla tarkoitus on ottaa lääke ja mennä töihin. Saa nähdä, onko tämä aikomukseni realistinen. Lähtökohta on, että periksi ei anneta.